Häpeästä, ulkopuolisuudesta – ja yhteyden rakentamisesta

Meidät on opetettu piilottamaan heikkoutemme.
Näyttämään vahvalta muiden silmissä.

Tosiasiassa juuri se, mikä tuntuu vaikeimmalta jakaa, onkin se, mikä yhdistää meidät syvimmin toisiimme.

Uusimmassa podcast-jaksossa meillä on vieraana Emilia Kujala – sosiaalipsykologi, psykoterapeutti ja mielenterveysaktivisti. Tätä keskustelua olen itse odottanut todella pitkään.

Keskustelemme mm. häpeästä, ulkopuolisuuden tunteesta ja syvän ihmisyhteyden rakentamisesta.

Häpeä on yksi voimakkaimmista tunteista, joka ohjaa meitä huomaamattamme. Se voi halvaannuttaa tai kasvattaa. Kun opimme tunnistamaan sen, työstämään sitä, ja lopulta rakastamaan sitä, voimme käyttää sitä siltana merkittävään kasvuun elämässämme.

Keskustelussa Emilia myös kertoo, kuinka kehollisuus – tanssi, liike ja leikki – on ollut hänelle hyvin vapauttavaa. Kehossa asuu tunteita, joita ei voi “ajatella pois”, mutta joita voi liikuttaa.

Yksi keskustelun keskeisistä oivalluksista on mielen medialukutaito: lähdekriittinen suhtautuminen omiin ajatuksiin on yksi elämän tärkeimmistä taidoista. Mieli tuottaa jatkuvasti "valeuutisia" – kriittisiä, ylidramaattisia ja itsensä rajoittavia tarinoita. Niiden tunnistaminen on ensimmäinen askel parempaan elämään.

Tässä pari ajatusta jaksosta mietittäväksi:

Mitä et ole valmis tuntemaan?

Millä tavalla voit ilmaista itseäsi kehollisesti, ilman sanoja?

Mieli tuottaa ajatuksia automaattisesti – samalla tavalla kuin puu lehtiä.
Et ole ajatuksesi. Et ole tunteesi. Mikä pohjimmiltasi olet?

Toisinaan on hyvä käydä myös kaikkein syväluotaavampia keskusteluja itsensä kanssa.

Koko keskustelu löytyy täältä:
Spotify
YouTube
Apple Podcasts

Seuraavaan viikkoon,
yt. Mikael